Onko kauneus katsojan oikeassa silmässä? (Laura ja Tony)

Porvoolaisen maisema-arkkitehdin, kaupunginvaltuutetun sekä kaupunkikehityslautakunnan jäsenen Mika Varpion blogi kirjoitus “Kauneuden kokeminen rakennetussa ympäristössä” tarkkailee kauneuden kokemisen ilmiötä erilaisista hänen mielestään vähäisestä huomiosta kärsivistä näkökulmista. Hän on pyrkinyt kirjoituksellaan ottamaan kantaa kauneuden kokemiseen objektiivisesta, sekä tieteellisestä näkökulmasta ihmisille tyypillisen subjektiivisuuden sijaan. Ajattelimme koittaa kyseisestä blogi -tekstistä saadun tiedon soveltamista meille tutumpaan muodin kehityksen näkökulmaan.

Subjektiivisuudella tarkoitetaan henkilön omaa, varsin perusteetonta mielipidettä sekä tulkintaa kohteen esteettisistä arvioista. Varpion mukaan objektiivisen mielipiteen saavuttaminen vaatii yksilöltä kykyä tarkkailla asiaa laajemmasta perspektiivistä. Ihmisen täytyy ymmärtää ensinnäkin, kuinka aivot tuottavat kauneuden kokemuksen, millä tavoin historia, eli evoluutio on vaikuttanut ihmismieleen ja mitä on ollut ns. “turvallista” kokea kauniiksi.  Näiden lisäksi kauneuden kokemusta voitaisiin pohtia koulutuksen näkökulmasta, sekä mitata erilaisin fysiologisin mittauksin, kuten silmänliikeseurannan avulla. 

Miten kauneuden kokemisen sijaintia sitten voidaankaan tutkia? Kuva: Pixabay 

Kauneuden kokeminen aistien summana 

Varpio on maininnut julkaisussaan aivojen primitiivisemmän alueen, kuten limbisen järjestelmän vastaavan erityisesti tunneperäisistä prosesseista. Limbisen järjestelmän suora yhteys monimutkaisiin ajatusprosesseihin osallistuviin etuotsalohkoon sekä siellä sijaitsevaan hippokampukseen on yksi ratkaisevista tekijöistä. Sen avulla kykenemme prosessoimaan visuaalisia komponentteja ja esimerkiksi havainnoimaan etäisyyksiä. Lisäksi Varpio on kertonut onnellisuuden aktivoivan erityisesti vasemmanpuoleista etuotsalohkoa.  

Näköaisti ei kuitenkaan ole ainut mielikuvan muodostumiseen vaikuttavista aisteista, kertoo Varpio tekstissään. Kävellessäsi vaatekauppaan sisälle, pysähdyt ja huomaat rekissä maailman hienoimman ja käytännöllisimmän paidan. Lähdet samalla sekunnilla paita mukanasi kohti sovituskoppia. Matkalla tunnustelet paitaa, se hieman kutittelee sormenpäitäsi, mutta päätät siitä huolimatta sovittaa sitä. Vetäessäsi paitaa päälle nenääsi tunkeutuu kuvottava, lähes oksennusta vastaava haju. Mieleesi tulvivat kaikki ne kerrat (sunnuntai aamut...), kun olet voinut pahoin syystä tai toisesta. Huomaat myös saadessasi paidan päälle, että se kutittaa ja kihelmöi järkyttävällä tavalla paljasta ihoasi.  

Varpio on kirjoittanut tuoksukokemuksen vaikuttavan tunnepohjaiseen mielikuvaan rakennuksesta. Erilaiset tuoksut aiheuttavat usein henkilölle eräänlaisia kognitiivisia takaumia menneistä tapahtumista. Mielestäni tätä voisi helposti soveltaa myös vaatteiden valintaan. Edellä mainitun tapahtumasarjan jälkeen tuskin ajattelet paidasta samalla tavoin, kuin astuessasi kauppaan sisälle. Ja näin ollen kauneuden kokemus olisikin kaikkien käytössäsi olevien aistiesi summa. Yhä useamman vastaantulijan maku ja hajuaisti ovatkin heikentyneet tai kadonneet väliaikaisesti kokonaan. Voisiko koronalla olla siis vaikutusta myös vaatteiden valintaan?

Mitkä tekijät loppujen lopuksi ovatkaan ratkaisevassa asemassa kauneuden kokemisessa? Kuva: Pixabay 

Eye –Tracking ja kauneus 

Varpio on kirjoittanut blogiinsa tutkimuksesta, jossa ihmisen kokemaa tulkintaa erilaisesta arkkitehtuurista on seurattu Eye-Tracking -menetelmällä. Menetelmää kutsutaan suomeksi katseenseurannaksi ja siinä koehenkilöt laitettiin katsomaan erilaisia arkkitehtuuriuuteen liittyviä kuvia tutkijoiden seuratessa heidän tiedostamattomia silmäliikkeitään. Tutkimustulokset kertoivat, millaisia asioita koetaan kotoisaksi ja viihtyisäksi. Mielestäni sitä voitaisiin soveltaa erilaisien vaatteiden valintaan, näyttämällä tutkittaville rakennusten tai kaupunkinäkymien sijaan kuvia erilaisista paidoista. Tästä saadut tutkimustulokset voisivat puolestaan kertoa mitkä tekijät tekevät paidoista puoleensavetäviä. Olisiko mahdollista, että tutkimustuloksissa olisi vastaavaisuuksia? 

Myös koirat seuraavat mielenkiinnon kohteitaan suuntaamalla niihin katseensa 😊 Kuva: Pixabay

Luontonäkökulma 

Yhteiskunta on ja tulee aina jakautumaan eri hierarkioihin, suurimpana erotteluna on monesti koulutus. Varpio kirjoittaa blogissaan koulutuksen merkityksen yhteydessä siitä, kuinka näemme ympäristön ja miten sitä tulkitsemme. Toisaalta se on myös subjektiivinen kokemus, joka tulee omasta ympäristöstä ja aivojen toiminnasta. Näkökulmana muodin kehittyminen ja ihmisten kauneuskäsityksen muuttuminen sen mukaan. Nykyään tämä näkyy niin, että korkeasti koulutetut ja korkeassa virka-asemassa olevien odotetaan pukeutuvan kalliisti ja yleisesti hyväksytyllä tavalla. Kautta aikojen tavallinen kansa ja korkeampi arvoiset on erotettu toisistaan pukeutumisella, tätä on huomattavissa vielä nykyäänkin. Media on tuonut aivan uudenlaisen paineen pysyä muodissa mukana ja antaa meille mielikuvat siitä, kuinka kuuluisi pukeutua. 

 Eri kulttuureilla on erilaiset “muoti” käsitykset. Kuva: Pixabay 

Evoluution ihmeellinen maailma muodissa  

Mikä olisi sen loogisempaa kuin evoluution näkökulma? Varpio ottaakin näkökulmaa arkkitehtuurin kehitykseen ajansaatossa. Hän kertookin, että kuinka vieläkin esi-isiemme käyttäytyminen vaikuttaa nykyhetkeen rakentamisen ja arkkitehtuurin näkökulmasta. Mielestäni muodin kehittymistä voidaan hyvin myös soveltaa evolutiiviseen näkökantaan. Nykytietojen mukaan Homo-Sapiens eli nykyihminen on saanut alkunsa Afrikassa, ja sieltä pikkuhiljaa ympäri maailmaa. Voisi kuvitella, että suurimmat muutokset kivikauden ihmisten “muodissa” tapahtuivat silloin kun ihmislaji alkoi levittäytyä ympäri maailmaa. Etenkin arktiset olosuhteet ovat pakottaneet pukeutumaan erilaisten eläinten nahoista ja karvoista tehtyihin vaatteisiin. Ei varmaan silloin vielä hirveästi mietitty, että kuinka tuhansien vuosien päästä käytettäisiin saman tyylisiä asusteita. 

Evoluutiossa muodilla oli vähän eri merkitys. Kuva: Pixabay  

POHRINTAA 

Loppu pohdintoina voidaan miettiä sitä, että kummassa ja etenkin kenen silmässä kauneus piilee. Kahden viisaan pään ja Varpion blogikirjoituksen perusteella kauneus on tosiaan katsojan silmässä. Kauneuden kokemukseen, kuten kaikkiin muihinkin kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavat niin psyykkiset, biologiset, kuin sosiaalisetkin tekijät.  

Meidän ajatuksenamme on se, että niin arkkitehtuuri kuin vaatemuotikin on ihmiskunnan historian saatossa pakonomaisista olosuhteista tullut nykypäivään, jolloin niiden visuaalisella kauneudella on suurempi merkitys kuin ihmisen hengissä selviytymisellä.  

Koetko sinä, että kauneuden kokemus muodissa olisi tärkeämpää, kuin vaatteiden mukavuus? 

XOXO Tony Ojala ja Laura Pihlaja