MÖRKÖ NIMELTÄ STAGFLAATIO (MANU, ARTTU JA JUSSI)
Luimme tehtävää varten Martin Paasin stagflaatiossa velanhoitokyky heikkenee blogikirjoituksen. Blogikirjoitus on osa laajempaa blogikokoelmaa, jota Paasi kirjoittaa Nordnetille, joka on pohjoismaalainen arvopapereiden välittäjä. Paasi itse on kauppatieteiden maisteri ja omaa laajan työkokemuksen erilaisista rahoituslaitoksista. Hän on muun muassa toiminut Helsingin Pörssin pääanalyytikkona. Nykyään hän toimii perustamansa konsulttiyhtiö Recubatorin johdossa ja Suomen ekonomistien puheenjohtajana.
Paasi on kirjoittanut blogiaan Nordnetille vuodesta 2014 asti. Blogikirjoitusten julkaisutahti vaihtelee voimakkaasti muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Paasin Nordnetille kirjoittama blogikokonaisuus käsittelee laajasti rahoitusmarkkinoita, sijoittamista ja kansantaloutta. Blogi kuitenkin keskittyy ajankohtaisiin teemoihin, joten aiheissa näkyy ympäröivän maailman vaikutus. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana ilmestyneet blogit ovat pääsääntöisesti keskittyneet inflaatioon ja osakemarkkinoiden kuplan puhkeamisen ennustamiseen. Blogissa yhdistellään makrotalouden teorioiden mukaisia ilmiöitä kansantaloudessa ja osakemarkkinoilla yhdessä Paasin henkilökohtaisten mielipiteiden kanssa siitä miten kansantaloutta tulisi hoitaa ja mitä osakemarkkinoilta tulisi odottaa. Teksti on hyvin helppolukuista ja kansantajuista sopien hyvin myös heille joilla ei ole laajempaa teoreettista ymmärrystä markkinoiden toiminnasta. Paasi ei kuitenkaan lähde tarkemmin selittämään keskeisiä taloustieteen termejä, vaan odottaa lukijansa olevan vähintään auttavalla tasolla aiheeseen perehtynyttä. Blogin kohderyhmänä onkin sijoittamisesta ja laajemmin rahoitusmarkkinoista kiinnostuneet ihmiset.
(EKP:n pääkonttori Frankfurtissa Lähde: Pixabay)
Mitä stagflaatio on?
Paasin artikkelissa ”Stagflaatiossa velanhoitokyky heikkenee” tarkkaillaan inflaation ja talouden hallintaa poliittisen johtamisen näkökulmasta. Artikkelissaan hän kritisoi nykyistä poliittista linjaa, jossa hallitus jatkaa uusien velkojen ottamista ja epäröintiä rakenteellisten muutosten tekemisessä. Pääväite tekstissä onkin maailmanlaajuisen talouspoliittisen linjan kritisointi. Paasi tukee väitettään muistuttamalla lukijaa käyttämällä Japanin talouspolitiikan seurauksia esimerkkeinä (Paasi, 2019). Tekstissä hän myös selittää talouspoliittisen linjan syy- seurausuhteita.
Stagflaatiolla tarkoitetaan taloustilannetta, jossa talouden kasvu on pysähtynyt ja samaan aikaan hinnat nousevat. Stagflaatiolle ominaista on, että sen vallitessa inflaatio on korkeaa ja työttömyys lisääntyy, joka saattaa johtaa lamaan. Stagflaation aikana kuluttajien ostokyky heikkenee hintojen nousun seurauksena, kun samalla myös tulot laskevat korostaa se trendiä entisestään. Kun hinnat nousevat tarkoittaa se taloustilanteen heikkenemistä ja talouskasvun pysähtymistä.
Stagflaatio syntyy usein yhden tai useamman taloutta koettelevan kriisin yhdistelmänä. Stagflaation syntymistä nykypäivän talousjärjestelmässä on pidetty lähes mahdottomana, mutta viime vuosina maailmaa piinannut koronavirus sekä vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat nostaneet stagflaation puheenaiheeksi ympäri maailmaa. Maailman epävakaa tilanne johtaa talouden hidastumiseen ja inflaation kiihtymiseen, jos kierrettä ei saada katkaistua ajoissa on seurauksena lama ja stagflaatio. Taloustieteessä stagflaation syntymisen suurimmiksi tekijöiksi nostetaan usein työmarkkinoiden jäykkyys sekä rahan hinta suhteessa hyödykkeisiin.
Artikkelissa Paasi kertoo miten hallituksen toiminta ei pyri maksamaan aikaisempia velkoja pois, vaan rahoittamaan niitä ottamalla uutta lainaa, mikä ainoastaan siirtää ongelmaa myöhemmälle. Paasi myöntää tekstissään, että lainan reaalikorko on hetkellisesti negatiivinen, mutta korostaa, että tilanne ei ole pysyvä viittaamalla korkojen aikaisempiin muutoksiin (Euribor rates, 2023). Tällöin hallituksen linja, jossa lainaa maksetaan uudella lainalla ei ole pidemmässä juoksussa mahdollista. Paasi jatkaa pelottelemalla lukijaa, kun hän kertoo, miten talous joutuu stagflaation seurauksena syöksykierteeseen. Hän jatkaa, kertomalla, miten talous joutuu stagflaatioon, kun lainojen korot nousevat takaisin tavalliselle tasolle.
Miten onnistunut kokonaisuus teksti on?
Teksti itsessään on pääosin hyvää ja selkeää. Asioiden käsittely on johdonmukaista ja harvinaisemmat termit on avattu. Tekstissä on myös käytetty konkreettisia esimerkkejä, joilla Paasi perustelee ajatuksiaan. Tekstillä on selkeä tavoite, jonka Paasi kertoo hyvin suorasti. Tekstissä käytetään kuitenkin passiivimuotoa, joka vie lukijaa kauemmas aiheesta. Passiivimuodoista huolimatta tekstistä on helppo päätellä kenen ja keiden toiminnasta Paasi kirjoittaa. Tämän lisäksi Paasin artikkelissa huokuu selvästi hänen poliittinen puoluekantansa, joka vaikuttaa hänen kommentteihinsa. Tämä näkyy hänen sivalluksessaan vasemmistoliiton Jussi Saramoa kohti.
(Lähde: Pixabay)
Suomessa järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa 2023, joissa ainakin galluppien mukaan valta tulee vaihtumaan voimakkaasti vasemmalta oikealle. Todennäköisin pääministeripuolue kokoomus on luvannut valtion menoihin leikkauksia ja työmarkkinoille rakenneuudistuksia valtion talouden tasapainottamiseksi. Tämä parantaa Suomen velkatilannetta, mutta riskinä on että se lisää työttömyyttä ja ajaa Suomea entistä voimakkaammin kohti stagflaatiota. Se voi kuitenkin auttaa hillitsemään inflaatiota Suomessa.
Mielestämme on kuitenkin syytä epäillä, millä tasolla leikkauksia valtion menoihin saadaan ajettua läpi, sillä kokoomus ei yksin leikkauksia pysty tekemään ja monen muun puolueen edustajalle laajat leikkaukset voivat olla poliittinen itsemurha. Etenkin ammattiliitot yhdessä poliittisen siipensä SDP:n kanssa ovat jyrkästi kaikkea työmarkkinoiden sääntelyn purkamista vastaan. Sipilän hallituksen aikaiset pyrkimykset lisätä esimerkiksi paikallista sopimista, johti 2010- luvun laajimpiin lakkoihin, uhkailuihin yleislakosta ja SAK:n masinoimaan super pac liikkeeseen vasemmistopuolueiden hyväksi eduskuntavaaleihin 2019. Korkojen taso on poliittisesta kannasta huolimatta asia johon yksikään Suomen hallitus ei juurikaan voi vaikuttaa yhteisen rahapolitiikan valtakaudella, vaan vastuu inflaation hoidosta tätä kautta on EKP:n harteilla.
Mielestämme stagflaation uhka on todellinen, sillä maailman taloutta on viime aikoina ravistelleet useat kriisit kuten korona-pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi. Edellä mainittujen kriisien takia on talous ollut epävarmassa tilassa, joka saattaa pitkittyessään johtaa lamaan ja stagflaation syntyyn. Yhdymme myös Paasin näkemykseen EKP:n inflaation hoidosta. Miksi keskuspankilla on sääntö inflaation pitämisessä noin kahdessa prosentissa, jos se ei ensimmäisen inflaatio kriisin tullessa pysty pitämään kiinni omasta säännöstään. Sen sijaan keskuspankki antaa inflaation nousta lähelle kymmentä prosenttia ohjauskoron ollessa yhä vain 2,5%.
Euribor. (2023). Euribor rates chart. Luettu 18.1.2023
https://www.euribor-rates.eu/en/euribor-charts/
Summarum. (2023). Stagflaatio - Mitä se tarkoittaa?. Luettu 18.1.2023
https://www.summarum.fi/sijoittaminen/stagflaatio/
Paasi, M. (2019). Japanin tie - Euroopan tie? Blogit, Nordnet.fi Luettu 18.1.2023
https://www.nordnet.fi/blogi/japanin-tie-euroopan-tie/
Paasi, M. (2022). Stagflaatiossa velanhoitokyky heikkenee. Blogit, Nordnet.fi. Luettu 18.1.2023
https://www.nordnet.fi/blogi/stagflaatiossa-velanhoitokyky-heikkenee/
Kommentit
Lähetä kommentti