PUHUMATON HUIPPUAMMATTILAINEN (TONI)

                         

Terapeuttinen ratsastus rentouttaa ja parantaa tasapainon hallintaa. Kuva: Pixabay.com 

 

 

Aikakausikirja Duodecim on lääketieteeseen keskittynyt yleislehti, jonka pääasialliset kohderyhmät ovat terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat. Lehden asiasisältö painottuu artikkeleihin, jotka liittyvät lääketieteen eri aiheisiin. Artikkeleille suoritetaan ennen julkaisua vertaisarviointi, jossa niiden sisältöön ja laatuun kohdistetaan tarkkaa kriittistä arviointia. Lehti on perustamisvuodestaan 1885 lähtien toiminut myös merkittävänä suomenkielisen lääketieteen ammattikielen kehittäjänä. 

 

Päätin tutustua maatalous- ja metsätieteiden maisteri Elina Vehmaston ja diplomi-insinööri Maija Lipposen kirjoittamaan katsaukseen, joka on julkaistu lääketieteellisessä aikakausikirja Duodecimissa. Eläinrakkaana ihmisenä katsaus vaikutti minusta jo lähtökohtaisesti mielenkiintoiselta, sillä sen aiheena on eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus. Vehmasto ja Lipponen esittävät, millaisia hyvinvointivaikutuksia eläinten ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta syntyy. Katsauksessa tarkastellaan, miten eläimiä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa ja millainen vaikutus niillä on hoitotuloksiin.  

 

Terapeuttisessa kuntoutuksessa eläimistä on suurta apua, sillä niiden on havaittu lisäävän terapiassa olevan motivaatiota, positiivista asennetta ja aktiivisuutta. Tämä puolestaan edistää kuntoutuksen myönteisiä hoitotuloksia sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Eläimen läsnäolo vähentää ihmisen kokemaa pelkoa, levottomuutta ja ahdistusta, mitä on tuloksekkaasti voitu hyödyntää jopa aivoperäisten häiriöiden hoidossa. Mielialan kohentuminen, ärtyneisyyden vähentyminen ja stressitasojen lasku ovat positiivisia muutoksia, joita eläimen läsnäolo ja osallistuminen kuntoutukseen on saanut aikaan. 

 

 

Huipputerapeuttien tärkeä neuvottelu. Kuva: Pixabay.com 

 

Suomessa käytetyimmät eläimet eläinavusteisessa hoidossa ovat hevonen ja koira. Ratsastusterapiaa voidaan hyödyntää osana vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysio- tai toimintaterapiaa. Koiraa puolestaan käytetään tavallisimmin puhe-, toiminta-, fysio- ja psykoterapiassa. Opetustilanteissa koira voi olla myös mukana lisäämässä opiskelumotivaatiota. 

 

Eläinten käyttömallit ihmisen hyvinvoinnin lisäämisessä voidaan jakaa kahteen pääryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat eläinavusteinen terapia, sosiaalityö sekä kasvatus ja opetustyö. Tässä ryhmässä toiminta on tavoitteellista ja sitä voi vain kyseisen alan ammattihenkilö toteuttaa. Eläinavusteisuudella pyritään lisäämään hoidon tai opetuksen tuloksellisuutta. Toinen ryhmä rakentuu vapaaehtoistoimijoiden harjoittamasta eläinavusteisesta toiminnasta. Tällaiset toiminnat ovat esimerkiksi kaverieläintoiminta ja eläinvierailut hoivakodeissa, missä toiminnalle ei olla asetettu varsinaisesti mitään erityisiä yksilöllisiä päämääriä tai tavoitteita. 

 

 

Kenttätyöntekijän arkea. Kuva: Picryl.com 

 

Jotta eläin voidaan ottaa mukaan terapiatyöhön, on ensin varmistettava terapian saajan suhde eläimiin sekä mahdolliset eläinallergiat. Allergisuus eläimille ja eläimiin kohdistuneet pelot voivat olla rajoittavia tekijöitä, mitkä estävät eläinten käytön osana terapiaa. Mikäli eläin on mahdollista ottaa terapiaan mukaan, terapeutilla on oltava riittävästi ammattitaitoa käsitellä eläintä. Eläinavusteiseen kuntoutukseen kouluttautuneen terapeutin on valittava terapiaan parhaiten soveltuva eläinlaji ja päätettävä sen jälkeen yksilöstä, joka soveltuu luonteeltaan parhaiten työhön. 

 

Vehmaston ja Lipposen katsaus on rakennettu oman näkemykseni mukaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Katsaukseen on sisällytetty mukaan kolme kuvaa, jotka havainnollistavat asiasisältöä. Vaikka eläinavusteisilla menetelmillä on saatu aikaan positiivisia muutoksia, Vehmasto ja Lipponen esittävät kriittisenä huomiona suuren tarpeen aiheen laadukkaalle tieteelliselle tutkimukselle. Vehmasto ja Lipponen ovat lisänneet katsaukseen mukaan myös tietolaatikon, jossa kerrotaan muun muassa eläinavusteisten menetelmien koulutuksesta.  

 

Minun on helppo ymmärtää ja olla samaa mieltä katsauksessa esiin nostettujen havaintojen kanssa. Ajattelen, että omaan lemmikkieläimeen muodostuu erityinen tunneside, joka eroaa luonteeltaan ihmisten välisistä suhteista. Koiranomistajana olen kokenut, että vanha sanonta “koira on ihmisen paras ystävä” pitää paikkansa. Koira rakastaa omistajaansa ehdoitta sekä antaa käyttäytymisellään välittömän ja aidon palautteen. Vaikka koira ei voi ihmismäisesti osallistua mukaan keskusteluun, se kyllä kuuntelee ja kommunikoi omalla tavallaan.  

 

 

 

Paras tiimi! Kuva: Pixabay.com 

 

 

Lähteet: 

 

Vehmasto, E. & Lipponen, M. (2021). Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, 137 (17), 1775-80. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/17/duo16383. Luettu 14.2.2023 

 

Duodecim, https://www.duodecim.fi/tuotteet-ja-palvelut/aikakauskirja-duodecim/. Luettu 14.2.2023