Pitäisikö Journalistin ohjeita päivittää ( Minttu ja Julia )

Pitäisikö Journalistin ohjeita päivittää? ( Minttu ja Julia )

 

 
Journalisti on media- ja viestintäalan ammattilehti, jonka kustantaja on Suomen Journalistiliitto. Journalisti-lehti ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, kuten median uutisointiin Gazan humanitaarisesta kriisistä, kulttuurijournalismin rahalliseen resurssipulaan ja presidenttikilpailuun. Journalistiin voi jokainen lähettää omia juttuideoitaan. Lehden kustantajan, Journalistiliiton sivuilla kerrotaan, että liiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä.  

Valitsimme eettisiä sääntöjä silmällä pitäen Journalistin sivuilta, Marja Honkosen kirjoittaman artikkelin “Moni toimitus saa Julkisen sanan neuvoston nuhteet vain, koska ei lue palautelaatikkoaan” (8.12.2023). Honkonen ottaa artikkelissa esille eniten kanteluja saaneita tiedotusvälineitä ja pureutuu Julkisen sanan neuvoston antamiin vapauttaviin ja langettaviin päätöksiin. Artikkeliin Honkonen on haastatellut JSN:n puheenjohtajaa Eero Hyvöstä ja eri tiedotusvälineiden päätoimittajia ja kanavapäällikköjä.

Moni toimitus saa Julkisen sanan neuvoston nuhteet vain, koska ei lue palautelaatikkoaan. Olisikohan siis aika laittaa sähköposti parempaan tarkasteluun? Kansalaisten antama palaute kuuluu osaksi deliberatiivista, eli keskustelevaa demokratiaa. Siispä kansalaisten mielipiteillä on väliä, ja huolimattomuus sähköpostien suhteen voi todella johtaa jopa JSN:n antamaan langettavaan päätökseen.

Kuva: Pixabay

  

Journalistin uudistetut ohjeet tulivat voimaan vuonna 2014. Honkonen toteaa, että kymmenessä vuodessa on Julkisen sanan neuvosto tehnyt yhteensä 693 päätöstä. Näistä vapauttavia päätöksiä oli yhteensä 419 ja langettavia puolestaan 270. Päätöksistä neljä oli muita kannanottoja. Vapauttavia päätöksiä suhteessa langettaviin, on huomattavasti enemmän, mikä kertoo siitä, että useammilla kanteluilla ei ole juridista näyttöä.  

Annetuista langettavista päätöksistä neljä on sisältänyt vakavan huomautuksen. Vakava huomautus on otettu Julkisen sanan neuvostossa käyttöön vasta ohjeiden uudistamisen jälkeen ja se on tavallista langettavaa päätöstä ankarampi moite. 

Viimeisen kymmenen vuoden ajalta langettavien päätösten kolmesta kärkisijasta kilpailevat keskenään Iltalehti, Ylen ohjelmat sekä uutiset ja Ilta-Sanomat. Kärkisijoitusta selittää se, että kyseisiä tiedotusvälineitä kulutetaan eniten koko maassa. Honkosen haastattelema, JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen on sitä mieltä, että ihmiset kantelevat juuri niistä tiedotusvälineistä, joita he itse seuraavat aktiivisesti.  

Tästä kolmikosta eniten Julkisen sanan neuvostolta langettavia päätöksiä on saanut Iltalehti. Lehti on saanut yhteensä 86 päätöstä, joista 35 on ollut langettavia. Langettavia päätöksiä on tullut eniten virheiden korjaamisesta, piilomainonnasta ja lainaamisesta. Hyvösen tavoin,myös Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen on sitä mieltä, että kantelujen määrä kertoo siitä, että lehteä luetaan paljon.  

Kauppinen ei ole huolissaan lehden saamien langettavien päätösten määrästä, vaan hänen mukaansa lukumäärien sijaan on tärkeää katsoa millaisista asioista langettavat päätökset tulevat. Hänen mukaansa journalismia ei pidä tehdä langettavia päätöksiä peläten vaan journalismin rajoja koetellen. Onhan se niin, että journalismia tehdään kutsumuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta, mikä vaatii toimittajalta uskallusta herättää median kuluttajissa vahvojakin tunteita.  

Honkonen listaa toiseksi eniten langettavia päätöksiä saaneeksi tiedostusvälineeksi Ylen, joka on saanut yhteensä 83 päätöstä, joista 27 oli langettavia. Langettavat päätökset ovat peräisin harhaanjohtavan kuvan tai äänen käyttämisestä. Kolmanneksi eniten on Julkisen sanan neuvostossa käsitelty Ilta-Sanomien juttuja. Lehdelle on kertynyt Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 56, joista 24 on saanut langettavan päätöksen. Langettavia päätöksiä lehti on saanut eniten virheiden korjaamisesta, piilomainonnasta ja lainaamisesta. 

Yllä mainittujen tiedotusvälineiden keräämät langettavat päätökset ovat pääosin huolellisuuden laiminlyöntiä, ja vähemmän epäkunnioitusta ihmisarvoa kohtaan.  

Journalistin julkaisemia juttuja on Julkisen sanan neuvosto käsitellyt kolme kertaa viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Kaikki päätökset ovat olleet vapauttavia. Langettavan päätöksen Journalisti on saanut viimeksi vuonna 2012. 

Usein virheet jäivät oikaisematta syistä, jotka tuntuvat huolimattomuudelta. Esimerkiksi marraskuun kokouksessaan JSN nuhteli kolmea lehteä käytännössä siitä, ettei toimitus lue sähköpostiaan. 

”Inhimillisen virheen vuoksi tekemättä jääneistä oikaisuista ei pitäisi antaa langettavaa”, eräs vastaaja kirjoitti. 

Yleisin syy Julkisen sanan neuvoston antamalle langettavalle päätökselle on Journalistin ohjeiden kohdan 20 laiminlyöminen, eli olennaisen asiavirheen korjaaminen. Tämän lisäksi yleinen syy saada langettava päätös on piilomainonta. 

Journalistin ohjeiden uudistamista käsittelevä työryhmä antaa ehdotuksensa ensi helmikuussa. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Hyvönen sanoo tehtävän olevan haastava, sillä mediakenttä muuttuu jatkuvasti ja ohjeiden pitäisi kestää aikaa. Hyvönen kertoo tietyistä tiedotusvälineistä tulevan kanteluita enemmän kuin toisista. Sosiaalisessa mediassa leviävät jutut johtavat myös useisiin kanteluihin kerralla.  

Kuva: Pixabay

Hyvönen painottaa, ettei hän toivo uusiin ohjeisiin vaihtoehtoa “pikkulangettava”, jonka vain puheenjohtaja voi antaa ilman, että kuulee muita neuvoston jäseniä. Pikkulangettava viittaisi pikkuvirheisiin, mikä Hyvösen mukaan ei edusta Journalistin ohjeita. Hyvönen toteaa, että jokaisella ohjeiden kohdalla on merkitystä, etenkin median kuluttajien ja median luottamuksen kannalta. Pikkulangettava voisi siis vähentää JSN:n uskottavuutta ohjeiden laatijana. Myös keskustelevaan demokratiaan kuuluu, että koko yhteisö, tässä tapauksessa JSN:n työryhmä yhdessä sopivat vaihtoehdoista. Rajanveto vapauttavan ja langettavan päätöksen välillä on selkeä, kun taas pikkulangettava pysyttelee hyvän maun rajoissa – eli ei ole juridisesti ongelmallinen ja siksi tarpeeton.  

Kauppinen ei koe tarpeelliseksi ohjeiden päivittämistä. Hän suhtautuu esimerkiksi skeptisesti siihen, jos toimituksen vastuu ulottuisi somekommentteihin nykyistä enemmän. On toivottavaa, että ihmiset jakavat ajatuksiaan somessa, sillä se on nopein väylä vaikuttaa mediatalojen, kuten Iltapäivälehden, toimintaan. Kuitenkin toimituksilla itsellään on oikeus päättää, minkälaista sisältöä ne tuottavat, Journalistin ohjeiden puitteissa. Perinteisen median rooli tiedon portinvartijana vaatii asiantuntijatietoa, jota kuka tahansa ei pysty tuottamaan.  

 

Lähdeluettelo: 

Honkonen, M. (2023). Moni toimitus saa Julkisen sanan neuvoston nuhteet vain, koska ei lue palautteita. Journalisti kävi läpi JSN:n päätökset kymmenen vuoden ajalta. Eniten langettavia sai Iltalehti. Journalisti, 10/23.  

https://journalisti.fi/artikkelit/2023/12/moni-toimitus-saa-julkisen-sanan-neuvoston-nuhteet-vain-koska-ei-lue-palautelaatikkoaan-journalisti-kavi-lapi-jsnn-paatokset-kymmenen-vuoden-ajalta-eniten-langettavia-sai-iltalehti/ 

Kuvapankki: Pixabay https://pixabay.com/fi/photos/uutiset-liiketoimintaa-sanomalehti-760984/

Kuvapankki: Pixabay https://pixabay.com/fi/illustrations/sosiaalinen-media-sosiaalinen-5187243/