Alkoholi ja raskaus (IIDA; SARA; KRISTIINA)

Blogissamme kerromme, miten alkoholi vaikuttaa raskauteen ja millaisia palveluita on tarjolla päihdeongelman omaavilla henkilöillä. Kerromme tarkemmin terapiatalli Toiskasta, jossa tarjotaan monenlaisia palveluita eri asiakasryhmille. Blogia kirjoittaessa havahduimme, kuinka paljon vaikutusta alkoholin käytöllä voi olla sikiöön ja odottavaan äitiin. Nähdäksemme on äärimmäisen tärkeää, että päihdeongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vaikutukset sikiöön voidaan minimoida ja vähentää perheen tarvetta tukitoimiin tulevaisuudessa.

Alkoholi

Kakko ym. (2023) kertovat alkoholin sisältävän etanolia, joka aiheuttaa humaltuneisuuden tunnetta. He kirjoittavat alkoholin saavan kehossa aikaan euforisen eli vapautuneen tunteen, joka on koukuttavaa. Suomessa rattijuopumuksen rajana pidetään 0,5 promillea.

Kakko ym. (2023) kertovat, että alkoholi luokitellaan myrkyksi ja se on vaarallinen sikiölle. He lisäävät alkoholin käytön olevan toivottavaa lopettaa jo raskauden suunnittelun vaiheessa. He kertovat alkoholin kulkeutuvan sikiöön, ensiksi äidin verenkierrosta istukkaan, jonka jälkeen se kulkeutuu napanuoran kautta sikiöön. He kertovat, että sikiövaurioiden syntyminen riippuu siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkälle raskautta äiti juo alkoholia.

Kakko ym. kertovat, että raskaus kestää 40 viikkoa ja se jaetaan kolmeen kolmannekseen. Jokaisella kolmanneksella on omat kehityskautensa. He kertovat, että kehityskausien aikana voi allkoholin käytöstä johtuen tulla epämuodostumia elimiin, vaurioita aistielimiin, pituuskasvu hidastuu ja ulkonäkö voi muuttua. He jatkavat, että pienipäisyys tai pieni aivojen koko ovat alkoholin oireita. Pahimmassa tapauksessa alkoholialtistus saattaa aiheuttaa keskittymis- tai tarkkaavaisuushäiriön tai johtaa kehitysvammaisuuteen. Kakko ym. mainitsevat myös alkoholioireyhtymästä nimeltä FASD, joka jaetaan neljään eri alalajiin: ARBD, ARND, PFAS ja FAS.

Päihdekäyttäjien tukitoimet 

Päihteiden käyttäjät ovat usein haastavissa tilanteissa perheensä kanssa. Usein päihteiden väärinkäyttöä, kuten alkoholin väärinkäyttö yritetään piilotella ja pitää salaisuutena muilta. Esimerkiksi avun piiriin hakeutuminen voidaan kokea erittäin vaikeana tai ei tiedetä avun olemassaolosta. Tällöin ammattilaisten on esimerkiksi neuvolassa tärkeää olla valppaina ja valmiita nostamaan keskusteluissaan myös erittäin vakavia ja epämukavia keskustelunaiheita. Näin kuvaa esimerkiksi Pouta ym. (2013) opinnäytetyössään kertoessaan, millaista ammattiosaamista esimerkiksi kätilöllä on oltava neuvolatyössä.

Suuressa osassa tilanteita neuvola on ensimmäinen paikka, jossa alkoholinkäyttöön puututaan ja neuvolasta on tarjolla monenlaisia palveluita. Näin Pouta ym. (2013) kertovat kirjoittamassaan oppaassa. Heidän mukaansa neuvolassa on töissä monen eri ammattiryhmän työntekijöitä, jotka pystyvät tarjoamaan niin äidille kuin koko perheellekin moniammatillista tukea kaikissa elämän osa-alueissa. Nähdäksemme tämä on erittäin hyödyllistä ja tärkeää, sillä moniammatillisessa tiimissä voi nousta useita eri näkökulmia ja perhettä voidaan auttaa useasta eri näkökulmasta.

Toinen suuri avun tarjoaja Anderssonin mukaan (2020) on Ensi- ja turvakotiliiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmä (2020). Hänen mukaan järjestelmä on suunnattu enimmäkseen äideille ja perheille, joissa vauva on syntynyt ja hoitojärjestelmällä tuetaan vanhempia vauva-arjessa ja päihteettömyyden ylläpitämisessä. Perheet pääsevät asumaan ensikotiin, jossa ollaan erikoistuttu päihdeongelmien hoitoon. Tämä on nähdäksemme erittäin tärkeää ja hyödyllistä, sillä päihdeongelmat ovat usein melko elämää valtaavia ja saatetaan tarvita ympärivuorokautista tukea. Näin perheen toimintaa pystytään myös valvomaan kokonaisvaltaisemmin, jonka kautta voidaan huomata esimerkiksi ongelmakohtia perheen arjessa.

Terapiatalli Toiska

Tätä kappaletta varten haastattelimme Toiskan työntekijää, joka kertoi enemmän toiminnastaan. Olimme aikaisemmin käyneet koulun kautta tutustumassa Toiskan toimintaan ja päässeet näkemään ympäristöä, jossa Toiska sijaitsee. Keskustelimme ryhmänä toiminnan merkittevyydestä todella paljon ja miten paljon eläimistä voi olla apua terapiatyössä. Näemme yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena tulevaisuuden töissämme esimerkiksi ottamalla eläimiä mukaan työympäristöömme.

Perhekoti Toiska sijaitsee Ilmajoella ja tarjoaa esimerkiksi kuntoutustukea muun muassa mielenterveyshaasteita kärsiville. Toiskassa tarkoituksena on, että työntekijä kohtaa ihmisen ilman diagnoosejaan. Terapiatoiminnassa käsitellään erilaisia asioita hevosten tuen avulla, esimeerkiksi erilaisia tunteita ja elämän tapahtumia. Haastattelussa työntekijä muun muassa kertoi, miten jo pelkästä eläimen kohtaamisesta voi syntyä asiakkaalle paljon tunteita ja niitä pystytään käsittelemään juuri sillä hetkellä. 

Toiskassa tarjotaan myös kuntouttavaa päivätoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kävijöiden päivärytmiä. Päivätoiminnassa voidaan esimerkiksi tehdä tallitöitä ja hoidetaan hevosia. Toiskassa tehdään myös erilaisia harjoituksia hevosten kanssa ja näiden kautta pystytään samalla käsittelemään erilaisia asioita. Toiskassa oli myös monia muita eläimiä, joita ei sinällään käytetä terapiatyössä yhtä paljon, mutta niiden hoitaminen ja esimerkiksi rapsuttaminen voi olla asiakkaalle merkittävä asia. 

Lähteet

Andersson, M. 2020.Odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmien hoito. A-klinikkasäätiö. Helsinki. Viitattu 11.11.2024 https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/paihdeongelmien-hoito/odottavien-aitien-ja-vauvaperheiden-paihdeongelmien-hoito/ 

Kakko, E. Luosujärvi, E. & Majasuo, M. 2023. Päihteiden vaikutus raskauteen ja sikiöön – Päihdelehtinen raskaana oleville neuvolan asiakkaille. Opinnäytetyö. Kätilökoulutus. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.11.2024 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/818929/Kakko_Luosujarvi_Majasuo.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Pouta, A. Hakulinen-Viitanen, T. Klemetti, R. Pelkonen, M. Vallimies-Patomäki, M. Ellilä, M. Häkkinen, H. Jouhki, M-R. Kampman-Nikulainen, T. Keravuo, R. Lang, L. Lehtomäki, L. Liira, H. Paahtama, S. Rahkonen, E. Raudaskoski, T. Raussi-Lehto, E. Räty, H. Uotila, J. Viertanen, T, & Ylä-Soininmäki, T. 2013. Äitiysneuvolaopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 16-24. Viitattu 11.11.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=3&isAllowed=y