Aikamme suosikkidiagnoosit - cPTSD ja ADHD (Elina ja Mindi)

 Julkisessa keskustelussa unohtuu välillä se, että traumaattiset kokemukset ovat, valitettavasti, normaali osa elämää. Jokainen traumaattisen kokemuksen läpikäynyt ei traumatisoidu.Pitkäaikainen, traumaattisille tilanteille altistuminen voi johtaa kompleksiseen traumaperäiseen stressihäiriöön, cPTSD. Tällaisen traumatisoitumisen taustalla on yleisimmin lapsuudessa koettuja traumatisoitumiselle altistavia kokemuksia. 

Traumatisoituminen on tila, jossa yksilö ei ole kyennyt sisäistämään traumaattista kokemusta osaksi elämänhistoriaansa. Yksilö kokee edelleen elävänsä traumatisoivassa ympäristössä. Traumatisoitunut saattaa tiedostamattaan hakeutua tilanteisiin, jotka ylläpitävät traumaattisuuden kokemusta. 

Tarinallisuuden keskeneräisyys ylläpitää aivojen ja hermoston epätasapainoa. Onnistunut integraatio, eli traumaattisen kokemuksen sisäistäminen osaksi omaa elämäntarinaa, on välttämätön osa selviytymistä ja normaaliin arkeen palaamista. Onnistuneen integraation jälkeen yksilö on sisäistänyt traumatisoivan kokemuksen osaksi elämäntarinaansa ja kykenee löytämään elämän jatkolle merkityksellisyyttä. 

ADHD on tarkkaavaisuuden häiriö, johon liittyy impulsiivisuutta ja hyperaktiivisuutta. Sen oireisiin kuuluu muun muassa keskittymisen vaikeus, hajamielisyys ja epäjärjestelmällisyys. Yhteiskunnallisessa keskustelussa huomioidaan, miten häiriö haittaa erityisesti koulu- ja uramenestystä. Julkisessa keskustelussa painotetaan vain harvoin sitä, että sillä voi olla myös huomattavia vaikutuksia yksityiselämään. 

ADHD on ollut viime aikoina mediassa tapetilla, sillä ADHD-diagnoosien määrä on viime vuosina noussut. Johtuuko tämä siitä, että tietoisuus ADHD:sta on levinnyt, vai siitä, että diagnosointi on aivan liian helppoa. 

Vaikka ADHD todetaankin usein lapsuudessa, diagnosointi on mahdollista aikuisiälläkin. Erityisesti ADHD:sta kärsivät tytöt saavat diagnoosin usein vasta aikuisuudessa, sillä häiriö ilmenee eri tavoin sukupuolten välillä. Siinä missä ADHD näkyy pojilla ylivilkkautena ja vaikeutena pysyä paikalla, tytöt ovat usein hiljaisempia ja siksi diagnosoimattoman ADHD:n oireet ilmenevät heillä mielen sisäisinä oireina, kuten ajatusten harhailuna ja ohjeiden seuraamisen vaikeutena. 

Diagnoosin saaminen on aina muista riippuvainen prosessi. Tämä voi olla rankkaa akuutin hoidontarpeen kanssa painiville, sillä diagnoosi on välttämätön osa hoitoon pääsemiseksi. Läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja oman resilienssin kehittäminen ovat asioita, joihin jokainen kykenee vaikuttamaan. Resilienssi on psyykkistä joustavuutta ja kykyä sopeutua ja selviytyä pettymyksistä.  Suojaaviin tekijöihin voi jokainen vaikuttaa itse. 

Lähteet:

Lönnqvist, J. Heikkinen, M. Henrikkson, M. Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.). (2017). Psykiatria. Helsinki: Duodecim. Wadsworth/Thomson Learning.

Kuva: Pixabay