Nuku paremmin, opi paremmin (Aatu ja Matias)

  Nuku paremmin, opi paremmin 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdanto: Miksi uni on tärkein koulutarvike 

Moni koululainen ja opiskelija ajattelee, että myöhään valvominen ja ylimääräinen pänttääminen parantavat tuloksia. Tiede kertoo kuitenkin, että ilman riittävää unta aivot eivät pysty oppimaan tehokkaasti. Walker (2017) nostaa esiin, että uni on aivojen suurin oppimistyökalu. Viime vuosikymmeninä unta on tutkittu laajasti, ja tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvä uni parantaa muistia, keskittymistä ja luovuutta, kun taas univaje heikentää kaikkea tätä. 

 

Aivot eivät lepää, vaan ne oppivat nukkuessa  

Unen aikana aivot työskentelevät hiljaisesti taustalla. Tutkimukset osoittavat, että nukkuessa tapahtuu kolme tärkeää asiaa: 

  1. 1. Muistot vahvistuvat 

    2. Turhat yhteydet poistuvat 

  1. 3. Luovuus kasvaa 

 

Koulu alkaa liian aikaisin  

Murrosiässä kehon sisäinen kello muuttuu. Melatoniinin eritys alkaa myöhään, jolloin nukahtaminen ennen klo 23 on monelle lähes mahdotonta. Kun koulu alkaa klo 8, unta jää väkisinkin liian vähän.

Nostamme kaksi eri tutkimustulosta: 

Minnesotan yliopiston tutkimus (2014) 
Kun koulupäivä alkoi klo 8.30, oppilaiden keskittyminen, arvosanat ja mieliala paranivat. 

Norjassa ja Iso-Britanniassa 
Myöhempi aloitusaika johti parempaan läsnäoloon ja vähempään stressiin. 

 

 Mitä tapahtuu, kun unta ei saa tarpeeksi 

Univaje ei ole vain väsymystä. Se muuttaa aivojen toimintaa, jonka seurauksena:

  • Muisti heikkenee eli hippokampus ei pysty tallentamaan uutta tietoa.


  • Hippokampus = Aivojen osa, joka vastaa erityisesti muistin muodostamisesta ja oppimisesta.

  •  

  • Keskittyminen kärsii eli etuaivokuori väsyy, ja virheet lisääntyvät. 


  • Etuaivokuori = Aivojen alue, joka vastaa ajattelusta, päätöksenteosta, tarkkaavaisuudesta ja itsehillinnästä.


  • Tunteet ailahtelevat eli amygdala aktivoituu liikaa, mikä lisää stressiä.


  • Amygdala = Aivojen tunne- ja pelkokeskus, joka käsittelee tunteita, kuten pelkoa, vihaa ja stressiä.

  •  

Tämä näkyy koulussa: oppilaat ovat väsyneitä, ärtyisiä ja unohtavat helpommin asioita.

 

 

Koulu ja koti voivat tukea parempaa unta 

Koulussa: 

  • 1. Koulupäivä voisi alkaa hieman myöhemmin, jos millään mahdollista 


  • 2. Koulupäivät voisivat alkaa vähemmän vaativilla oppiaineilla 


  • 3. Lisätään tietoisuutta unesta  

Kotona: 

  • 1. Luo säännöllinen unirytmi! Mene nukkumaan ja herää samaan aikaan myös viikonloppuna 


  • 2. Sammuta ruudut tuntia ennen nukkumaanmenoa 


  • 3. Tee huoneesta pimeä, viileä ja rauhallinen 


  • 4. Kertaa kevyt oppisisältö ennen nukkumaanmenoa. Aivot käsittelevät sen yön aikana! 


Tulevaisuuden koulu ajattelee aivoilla ja hyvillä unilla 

Kuula-Paavolan (2023) mukaan hyvä uni tukee sekä kognitiivista suorituskykyä että mielenterveyttä. Kansainväliset ja suomalaiset tulokset osoittavat, että hyvin nukkuvat oppilaat oppivat nopeammin, muistavat paremmin ja voivat paremmin. 


Aatu ja Matias pohtii:

Mielestämme unesta ja sen vaikutuksesta oppimiseen puhutaan vielä liian vähän, vaikka tutkimus on jo pitkään osoittanut, miten suuri merkitys unella on koulumenestykselle ja hyvinvoinnille. Moni nuori ajattelee, että tehokkuus tarkoittaa valvomista ja jatkuvaa suorittamista, vaikka todellisuudessa paras tapa parantaa oppimista voisi olla yksinkertaisesti nukkua enemmän.

Pohdimme, että koulujen tulisi rohkeammin miettiä, miten ne voisivat tukea oppilaiden unta ja palautumista. Esimerkiksi hieman myöhempi koulun aloitusaika voisi olla konkreettinen ja helppo tapa edistää oppilaiden jaksamista. Samalla olisi tärkeää, että myös opettajat ja vanhemmat ymmärtäisivät, ettei nuoren väsymys ole laiskuutta, vaan usein seurausta biologisista muutoksista ja kiireisestä arjesta.

Uskomme, että jos kouluissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota uneen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, oppiminen muuttuisi tehokkaammaksi ja koulussa viihtyminen parantuisi. Hyvä uni ei ole vain lepoa, vaan se on osa oppimista, kasvua ja tasapainoista elämää.



 

 

 

 

 

 

 

Lähteet: 

Born, J. (2006). Memory consolidation during sleep. Psychological Research. https://doi.org/10.1007/s00426-005-0003-6 

Kuula-Paavola, L., & Sleep and Mind -tutkimusryhmä. (2023). Unen ja oppimisen yhteys. Helsingin yliopisto. https://www.helsinki.fi 

Minnesotan yliopisto. (2014). School start time study: Impact of later start times on student performance. University of Minnesota. https://conservancy.umn.edu/handle/11299/162769 

Tononi, G. (2008). The synaptic homeostasis hypothesis: Sleep and memory. Sleep Medicine Reviews. https://doi.org/10.1016/j.smrv.2007.04.008 

Walker, M. (2017). Why we sleep: Unlocking the power of sleep and dreams. Scribner. 

Kommentit

  1. kannattaa määritellä amygdala ja hippokampus - kaikki ei tiedä mitä tarkoittaa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit